Moni teistä varmaan miettii, miksi ihmeessä
psykan pääsykokeessa pitää osata tilastomatikkaa. Tilastoa kuitenkin tullaan
opiskelemaan osana pakollisia opintoja, sillä tilastomatematiikka on oleellinen
osa psykologin ammattia ja tieteellisiä tutkimuksia. Esimerkiksi kaikki
psykologian alan tutkimukset tehdään tilastomatemaattisin menetelmin. Lisäksi
psykologisten testien tekeminen ja tulkinta perustuvat tilastomatikkaan, ja testimenetelmien luotettavuutta perustellaan tilastollisin menetelmin.
SIISPÄ suhtaudu vakavalla otteella tilaston opiskeluun! ☺ Tulet tarvitsemaan tietoja opinnoissasi ja urallasi.
SIISPÄ suhtaudu vakavalla otteella tilaston opiskeluun! ☺ Tulet tarvitsemaan tietoja opinnoissasi ja urallasi.
Itse luin tilaston pääsykoekirjan varmaan 5 tai 6 kertaa läpi. Opettelin kirjan ulkoa. Aluksi tein myös muistiinpanoja, mutta lopulta koin hyödyllisemmäksi pelkän kirjan lukemisen. Jokaisella lukukerralla osasi kiinnittää yhä enemmän huomiota erilaisiin pikkuasioihin.
Lukemisen lisäksi laskin lähes kaikki kirjan tehtävät, mutta enemmän sai erilaisia haastavampia tehtäviä valmennuskurssilta. Laskurutiinin hakeminen pätee ainakin omalta osalta erityisesti todennäköisyyslaskuihin: niitä oppii vain harjoittelemalla.
EVELIINA Alotin minun luku-urakan tammikuun puolen välin tienoilla käymällä läpi tilastomatematiikan materiaaleja. Koska mie olen kotosin Lapista, minun olis ollu aika vaikeaa mennä valmennuskursseille, jotka järjestethiin Etelä-Suomessa läsnäopetuksena. Halusin kuitekki matematiikan lukemisen tueksi jotaki opetusta, koska minusta tuntu, että lukion pitkän matiikan kurssit ei antanu riittävästi pohjaa asioiden totaaliseen ymmärtämiseen vaikka olen hyvä matikassa aina ollukki (mutta lukion matematiikka kun ei juurikaan sisällä tilastomatematiikkaa). Tämän vuoksi mie päädyin ottamaan verkkokurssin, joka oli laajuudelthaan 30 tuntia - puolet video-opetusta ja puolet opettajan avustuksella tehtäviä laskuharjotuksia (opettaja siis videoi ko itte laski tehtävät). Koin kurssin tosi hyödylliseksi, koska sen avulla mie opin ymmärtämhään asiat kokonaisuuksina. Tämän lisäksi mie luin itsenäisesti kirjaa läpi sitä mukaa, kun kurssi eteni ja tein kirjan omia laskutehtäviä sekä muistiinpanoja kirjasta.
Tein lukusuunnitelman, johon laitoin samana päivänä katottavaksi opetusvideon ja kertasin kirjasta asian, jota video käsitteli. Seuraavana päivänä kertasin alueen kirjasta uuestaan ja laskin sen alueen tehtäviä kirjasta. Sitte ko olin käyttäny kaks päivää asian teorian opettelemisseen ja laskenu tehtäviä itsenäisesti, seuraavana päivänä katoin laskuharjotusvideon ja laskin videon tehtäviä. Samana päivänä laskin lisää itsenäisesti kirjan tehtäviä. Näin kävin kirjan asiat läpi huolellisesti. Joitaki asioita toki piti kerrata uuestaan, mutta koska mie kirjotin kaikista opetusvideoista muistiinpanot, en kattonu videoita toista kertaa läpi. Tietty seki olis ollu mahdollista, koska videot oli katottavissa pääsykokheesseen asti. Myös opettajan julkaisemista luentodioista oli hyvä kertailla.
Minun ykkösvinkki matikan lukemisseen olis
varhmaan se, että koittaa laskea niitä tehtäviä niin monta kertaa läpi että sen
asian tosissaan ossaa. Kuitekki ne asiat liittyy toisiinsa, niin siksi
kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Asioitten säännöllinen kertaaminen on
myös tosi tärkeää. Alla on kuva minun esimerkkiviikosta :)
Maanantai
|
Tiistai
|
Keskiviikko
|
Torstai
|
Perjantai
|
Opetusvideo
1
|
Alue
kirjasta
|
Laskuharjoitus-video
1
|
Opetusvideo
2
|
Alue
kirjasta 2
|
Alue
kirjasta
|
Laskuja
kirjasta
|
Laskuja
kirjasta
|
Alue
kirjasta
|
Laskuja
kirjasta
|
ROOSA R Kun ensimmäisellä hakukerralla psykologialle pääseminen ei onnistunut, päädyin vuonna 2015 opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon matematiikkaa ja tilastotiedettä. Tilastotieteen peruskursseilla läpikäytiin suurin piirtein juuri niitä asioita, joita pääsykoe Karjalaisen teoksen osalta käsitteli. Päätös ottaa opiskelupaikka vastaan oli todella hyvä, sillä näin opin asiat kursseilla ja materiaalien julkaisusta eteenpäin pystyin keskittymään täysillä artikkeleihin ja lähinnä vain kertaamaan tilastoa. Koulun ohella kävin myös valmennuskurssin - kevät 2016 oli siis tilastoa joka ovesta ja ikkunasta.
Olen aina ollut suhteellisen hyvä matematiikassa, joten pääsykokeisiin valmistautumisen osalta keskityin eniten asioiden ymmärtämiseen ja kaavojen sekä yksityiskohtien mieleen painamiseen. Vaikeinta minulle olivat tilastolliset testit, mutta koulussa niitä onneksi tuli käytyä läpi todella tarkasti ja soveltaen. Ensimmäisestä hakukerrasta poiketen koin viime keväänä todennäköisyyslaskut helpommiksi. Niiden ymmärtäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa harjoittelua ja loogista tapaa ajatella vaikeankin näköiset tehtävät.
Aluksi puhkikulutin käsite-määritelmä -muistipelini (yhteen lappuun esim. kontingenssikerroin ja toiseen lappuun kaava/määritelmä) ja sitten siirryin käyttämään ainoastaan käsitelappuja selittämällä ääneen käsitteiden määritelmiä. Myös kymmenistä post-it -lapuista koin olleen hyötyä.
NOORA Matikka on aina ollu mulle haastavaa ja ehkä
siitä syystä en siitä oo pitänytkään erityisesti. Lukiossa kävin lyhyen
matikan, enkä sitäkään kirjoittanut. Tän takia tilastomatikan osuus
pääsykokeessa vähän kauhistutti, mutta aika nopeesti huomasin, että ihan
turhaan! Tilastomatikka on nimittäin hieman erilaista verrattuna
”normimatikkaan” ja sen opiskelussa monet lähtevät aika samoilta viivoilta,
sitä kun ei lukiossakaan paljon ole tarjolla. Mitä enemmän tilastoa luki, sitä
tutummaksi ja helpommaksi se muuttui!
Hain ekan kerran psykalle samana keväänä, kun kirjoitin lukiosta. Sillon hain Turkuun, jonka pääsykokeessa vaaditaan syvempää tilaston osaamista kuin Jyväskylän kokeessa. Turkuun en sitten päässyt ja päätin hakea seuraavana vuonna Jyväskylään. Mulla oli siis jo ihan hyvä pohja tilastosta, kun menin Jyväskylään valmentavalle kurssille. Siitä, että olin aiemmin jo opiskellut tilastoa, oli kieltämättä hyötyä, mutta sain vielä paljon lisätietoa mitä enemmän luin ja harjoittelin. Loppujen lopuks vaikka tilasto pelotti, ajan myötä se alkoi (usko tai älä) jopa tuntua kivalta, varsinkin kun ymmärsi ja onnistui jossakin hankalassa tehtävässä. Haluisinkin jakaa lukuvinkkejäni, tai ainakin kertoa miten itse opiskelin tilastoa. Toivottavasti näistä on hyötyä! :D
Hain ekan kerran psykalle samana keväänä, kun kirjoitin lukiosta. Sillon hain Turkuun, jonka pääsykokeessa vaaditaan syvempää tilaston osaamista kuin Jyväskylän kokeessa. Turkuun en sitten päässyt ja päätin hakea seuraavana vuonna Jyväskylään. Mulla oli siis jo ihan hyvä pohja tilastosta, kun menin Jyväskylään valmentavalle kurssille. Siitä, että olin aiemmin jo opiskellut tilastoa, oli kieltämättä hyötyä, mutta sain vielä paljon lisätietoa mitä enemmän luin ja harjoittelin. Loppujen lopuks vaikka tilasto pelotti, ajan myötä se alkoi (usko tai älä) jopa tuntua kivalta, varsinkin kun ymmärsi ja onnistui jossakin hankalassa tehtävässä. Haluisinkin jakaa lukuvinkkejäni, tai ainakin kertoa miten itse opiskelin tilastoa. Toivottavasti näistä on hyötyä! :D
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/564x/a8/26/21/a8262157704a5dcabdef2efb6ddc87bb.jpg |
VINKKEJÄ
- LASKE ja LUE. Teorian hallinta on aivan yhtä tärkeää kuin
laskeminen
- Lue kirja moneen kertaan läpi ja alleviivaa tärkeitä
kohtia
- Opettele laskukaavat ulkoa (vaikka niillä ei tarvitsekaan
osata laskea!)
- Käytä apuna esim. flashcardeja, eli kirjoita lapulle
tilaston käsite/kaava/merkki ja taakse sen
selitys
- Tee kirjan tehtäviä, erityisesti todennäköisyyden tehtävät
oli hyviä!
- Kokeeseen voi tulla tosi pikkutarkkoja kysymyksiä, joten
opettele käsitteet tarkkaan
- Kertaa itsellesi ääneen asioita ilman
kirjaa/muistiinpanoja eli paina mieleen!
- Opettele laskemaan murtoluvuilla (erityisesti kertomaan ja
jakamaan)
- Opettele ehdottomasti jakokulmalla laskeminen! (auttaa
todennäköisyyslaskuissa, sillä laskintahan ei kokeessa saa käyttää)
- Tärkeintä on ymmärtää asiat ja varsinkin se, että matikan
aiheet eivät ole erillisiä vaan täydentävät toisiaan (toisin kuin artikkeleissa,
joissa ei saa sekoittaa eri artikkelien asioita keskenään)
- Opettele
myös matriisien tulkintaa
- Itsetehtyjen "muistipelien" pelaaminen on
hyödyllistä
- Tyhmät muistisäännöt ja raaka laskeminen!
- Tee värikynällä merkintöjä kohtiin, joissa on oivalluksia
tai virheitä. Niihin on hyvä palata myöhemmin kertauksen vuoksi
- Kirjoita ylös kohdat, joissa olet tehnyt harjoitellessa virheen tai jotka ovat sinulle vaikeita. Lukemisen loppuvaiheessa näihin on hyvä palata ja näin samat virheet eivät toistu niin helposti.
- Kirjoita ylös kohdat, joissa olet tehnyt harjoitellessa virheen tai jotka ovat sinulle vaikeita. Lukemisen loppuvaiheessa näihin on hyvä palata ja näin samat virheet eivät toistu niin helposti.
Opettelitteko ollenkaan SPSS ja Excelin käyttöä kirjasta? :) Jos, niin mitä erityisesti?
VastaaPoistaEi opeteltu Karjalaisen kirjasta niitä tilasto-ohjelma-osioita ollenkaan, mutta on ERITTÄIN tärkeetä osata tulkita niitä tulosteita! Niitä oli siellä kirjan lopussa. Pääsykokeeseen on tullut melkein joka vuos vähintään yksi kysymys SPSS-tulosteesta :)
PoistaPaljonko tilasto-osuuden kysymyksisssä on laskutehtäviä ja millaisia laskuja niissä on todennäköisyyslaskujen lisäksi?
VastaaPoistaKokeessa painotetaan teoriaosuutta, joten laskutehtäviä oli tosi vähän. Tehtävät on sellaisia, että täytyy osata kaavat, mutta ne on tehty niin että pystyy laskemaan käsin :) Opettele kaavat ja hallitse käsin laskeminen!
PoistaEsim. meillä oli tehtävä variaatiokertoimen käytöstä ja kaava piti tietää. Sit siihen vaan laitettiin numerot oikeille paikoilleen ja laskettiin käsin :)
PoistaHei! Mitä mieltä olet onko tilastotieteiden peruskurssista hyötyä Jyväskylään hakevalöe?
VastaaPoistaItse koen, että on hyötyä. Tulee kuitenkin muistaa, että pääsykokeessa vastataan Karjalaisen teoksen perusteella, mutta kurssilla on mahdollista oppia esim. ymmärtämään paremmin laskemaansa ja näin helpottaa lukemisurakkaa tilaston suhteen! Tsemppiä :)
Poista