Artikkeleista, osa 2: nippelitiedon käsittelyä

Hankalin osuus pääsykokeisiin lukemisessa varmaan on se nippelitiedon käsittely ja raaka ulkoa lukeminen. Tässä vaiheessa täytyy painaa mieleen nimiä, teorioita, numeroita ja tuloksia. Kaikilla on omat keinonsa nippelin opiskeluun, mutta jaan tässä postauksessa joitakin vinkkejä, joista saattaa olla hyötyä. 

Mielestäni ei kannata käyttää samaa lukutekniikkaa kaikkien artikkeleiden ja tilaston opiskelussa. Asiat menevät muutenkin helposti sekaisin keskenään ja tulokset voivat muistuttaa toisiaan artikkeleiden kesken. Kannattaa siis erotella ne toisistaan jo opiskeluvaiheessa, ettei viimeisillä viikoilla iske paniikki siitä, että asia on hallussa mutta yhteys artikkeliin puuttuu. Nippelitieto pysyy paremmin mielessä, kun kaikkia asioita ei opetella samalla tavalla irrallisesti. 

'Esimerkki monipuolisten tekniikoiden käytöstä. Vaiheessa yksi kirjoitin asiat laajasti ylös käsin, toisessa vaiheessa naputtelin ne koneelle käyttämällä hauskoja kaavioita ja kuvioita ja viimeisessä vaiheessa laitoin enää prosentteja ja kuvia ylös. 

Käytä värejä. Erottelin artikkelit toisistaan ihan alusta lähtien antamalla kullekin artikkelille yhden teemavärin, jota käytin sitten läpi pääsykoekevään opiskellessani kyseisen artikkelin asioita. Tämä auttoi esimerkiksi muistamaan, mitä väriä joku prosentti edustikaan tai missä artikkelissa jokin tutkimusmenetelmä oli mainittu.

Kannattaa myös erotella artikkelin sisällä asioita väreittäin esimerkiksi päättämällä korostaa keltaisella tussilla tutkimuksia, vihreällä nimiä, pinkillä tuloksia ja sinisellä jotain muuta. Näin saattaa pelastaa itsensä kiperiltä kysymyksiltä, jolloin ei muista oliko jossakin tuloksessa kyse tutkimuksessa saadusta vai tutkimuksetta osoitetusta tuloksesta. 

Käytä post-it-lappuja. Mä oon itse ihan hulluna muistilappuihin! Käytän opiskellessani tosi paljon erilaisia muistipelejä kirjoittamalla jonkun termin tai tutkijan lapun toiselle puolelle ja määritelmän/teorian toiselle. Näin on helppo testata osaamista myöhemmin. Muistilappuja kannattaa myös liimailla paikkoihin, joissa käyt usein (WC, keittiö, olohuone), niin niitä tulee tarkasteltua ja kerrattua väkisin. 

Mun motivaatio piirtelyyn ja muistiinpanojen tekemiseen pitkälti kumpuaa muistilappujen ja värien käyttämisestä :D Heh. 

Tee taulukoita ja kaavioita. Yleensä teen kaaviot myös yllä mainitulla teemaväritekniikalla. Kaavioihin kannattaa myös piirrellä kuvia ja merkitä selkeästi ja tiivistetysti, kuinka monta tulosta jossakin tutkimuksessa oli, milloin se on tehty ja missä, mitkä ryhmät korostuivat tuloksissa ja mitä tuloksia he saivat yms. Miellekartat ja taulukot vähän menettävät merkityksensä, jos niissä rupeaa jaarittelemaan.

Hyödynnä paikkamenetelmää! Tää on yksi mun ykkösvinkeistä, koska tämä oikeasti toimii hankalissa tilanteissa. Eli jos päätät piirtää kaavioita tai käyttää muistilappuja, sijoita ne kotonasi selkeästi toisistaan erillisiin paikkoihin artikkelikohtaisesti/asiakohtaisesti. Itse laitoin esimerkiksi peiliin kiinni kaikki unettomuuteen liittyvät asiat, vessaan pelkkää tilastomatematiikkaa ja sänkyni yläpuolelle miellekartan hankalimmasta artikkelista. Kun myöhemmin en millään meinannut muistaa, missä kohtaa kaaviota jokin prosentti sijaitsikaan tai missä kohtaa se tietty muistilappu olikaan, muistelin mihin olin katsonut tai missä olin seissyt nähdessäni kyseisen asian. Tämän jälkeen asiayhteyden löytäminen oli helppoa.

Tee itsellesi tehtäviä ja pelejä artikkeleista. Mä tein pari viikkoa ennen kertausvaihetta joitakin tehtäviä artikkeleista itselleni, joita sitten tein kerratessani asioita vielä viimeisiä kertoja. Näitä tehtäviä olivat mm. erilaiset yhdistelytehtävät, täydennystehtävät ja muistipelit.

Pyydä kavereitasi/perheenjäseniäsi testaamaan muistiasi. Opiskellessani esimerkiksi prosentteja pyysin siskoani yksinkertaisesti luettelemaan prosenttilukuja ja mun tehtävä oli aina kertoa mihin ne viittasivat - tai toisinpäin. Oon itse ainakin huomannut, että muistaminen on hankalampaa, kun ei vaan yksinkertaisesti nää niitä numeroita tai määritelmiä vaan joutuu korvan perusteella kaivamaan muistin säilöjä. Kun oltiin pari päivää toistettu tätä aamuisin ja iltaisin, numerot jäivät mieleen oikeasti. 

Luovat keinot käyttöön! Piirrä kuvia ja keksi tarinoita - mielikuvituksen käyttäminen helpottaa muistamista. Jos et meinaa millään muistaa esimerkiksi joitakin aivoalueita, jotka liittyy tiettyyn asiayhteyteen, keksi ihan hölmö tarina ja esimerkkejä miksi ne liittyvät siihen. Prosentteja opettelin myös esimerkiksi tällä tekniikalla: opiskelijoiden määrä 16,7% = opiskelijat yleensä nuoria (16-17-vuotiaita) -> 1 + 6 = 7. Loppua kohden on lupa kokeilla kaikkea :D 

Tässä kuva mun kahvitahraisista muistiinpanoista. Hyvä esimerkki yllä mainitusta yhdistelytehtävästä tossa oikealla, mutta tässä näkyy myös mun innostus piirtämiseen :D

Kertaaminen on kaiken A ja O! Mä tein itse niin, että opettelin kokonaisuuksia pitkälle kevääseen ja vasta viimeisillä viikoilla opettelin niitä prosentteja ja tutkimusmenetelmiä. Kun niitä tarpeeksi kauan jankkaa, niin ne kyllä uppoaa sinne päähän lyhyessäkin ajassa. Kannattaa muistaa, että niistä tulee kuitenkin vain murto-osa kysymyksistä, joten pääpaino on loppujen lopuksi kokonaisuuksien ja tärkeiden asioiden hahmottamisessa (tulokset, tutkimukset, teoriat). Kannattaa vähän kokeilla erilaisia opiskelutapoja eri artikkeleiden kohdalla, niin niiden opiskelu ei tunnu vain kuormittavalta massalta, joka on täynnä nippeliä :) 

- Salla