Eveliina: Pitkä kevät lukemista on takana ja viimiset muutamat päivät ennen
koetta on kuumottavia. Jokaiselle on muodostunut se oma tyyli lukemiseen ja
lukuaika viimisinäki viikkoina on yksilöllistä. Toiset vähentää lukemista
loppua kohden, toiset kiristää tahtia. Sama pätee kokeita edeltävän päivän
kohdalla. Itse en lukenu silloin enää kuin kerraten käsitekortit ja muut pienet
yksityiskohdat, kun taas meistä kirjoittajistakin muutama luki vielä ihan
täyden päivän. Yksi taisi nukkua koko päivän (tässä kohtaa kevättä kroppaki
alkaa jo kertoa mitä tarvitsee, sitä täytyy myös kuunnella).
Monilla kauempaa kokeisiin matkaavilla viimeinen päivä kuluu
junassa tai bussissa, joten matka-aika on hyvää viimeistä kertausaikaa. Kuitenkin
voi olla hyvä myös ajatella ja tehdä jotain aivan muuta (niin helppoa kuin se
onkin kun seuraava päivä kummittelee mielessä kokoajan).
Käytännön asioiden selvittäminen helpottaa pääsykoeaamun stressiä.
Selvitä etukäteen, missä koepaikkasi sijaitsee ja miten pääset sinne helpoiten.
Varaa myös hyvin aikaa paikan löytämiseen (ikinä ei tiedä jos vaikka eksyt,
nimimerkillä suuntavaisto täysi nolla xD). Kiire ei ainakaan auta rauhoittumista
ja keskittymistä tulevaan kokeeseen.
Ei kannata stressata, vaikka edellisenä yönä ei nukuttaisi. Itse
säpsähdin muutaman tunnin välein ylös hotellin pehmeistä lakanoista katsomaan
kelloa, että joko olen nukkunut pommiin. Vaikka unta ei paljoa saisi (tai
ollenkaan), ei tarvitse huolestua. Adrenaliinilataus kokeessa pitää varmasti
hereillä ja ajatus juoksee, vaikka univelkaa vähän olisikin. Seuraavana yönä
sitten todellakin nukuttaa.
Viimeisen päivän lukemisesta uskon jokaisen itse tietävän miten tekee, mutta viime minuutin paniikkiluku ei auta. Luentosalin oven ulkopuolella asioiden kertaaminen voi jopa sekoittaa pakkaa, kun paniikissa luet vielä kertaalleen prosenttilukuja läpi. Luota siihen, että osaat. Itse en aamulla enää katsonutkaan kirjoihin päin, vaan ajattelin, että olen nyt tehnyt sen mitä voin ja toivon että se riittää.
Viimeisen päivän lukemisesta uskon jokaisen itse tietävän miten tekee, mutta viime minuutin paniikkiluku ei auta. Luentosalin oven ulkopuolella asioiden kertaaminen voi jopa sekoittaa pakkaa, kun paniikissa luet vielä kertaalleen prosenttilukuja läpi. Luota siihen, että osaat. Itse en aamulla enää katsonutkaan kirjoihin päin, vaan ajattelin, että olen nyt tehnyt sen mitä voin ja toivon että se riittää.
Siiri: Viimeisinä päivinä voi tuntua siltä, että kunpa aikaa vielä olisi. Kokeeseen vaadittava osaaminen on laaja, joten jokaisella on varmasti jotain, mitä ei muista tai osaa täydellisesti. Toisaalta vielä viimeisinä päivinä voi oivaltaa jotain oleellista. Itse ymmärsin eksponenttijakauman syvällisesti vasta viimeisinä päivinä. Eli ei hätää - viimeisiin hetkiin asti voi siis vielä oppia isoja juttuja. Teidän osaamisenne ja karttuneiden tietojen määrät ovat niin valtavat, että sitä ei oikein itse hahmota. Sitä kiinnittää vain huomiota niihin satunnaisiin yksityiskohtiin jotka eivät ole vielä kerenneet muistiin painautua, ja siksi kokeen lähestyessä pientä paniikkia voi olla ilmassa.
Paniikin ei kuitenkaan tarvitse ottaa valtaa, kun rauhoitat mieltäsi muistuttamalla itseäsi realiteeteista. Realiteetti on ensinkin se, että kukaan ei voi osata aluetta täydellisesti. Kokeesta kyllä voi saada täydet pisteet, mutta toisaalta kokeessa ei kysytä jokaista asiaa alueesta. Toiseksi, olet lukenut koko kevään. Luota siihen, että olet oppinut, ja asiat kyllä palautuvat mieleesi sieltä jostakin. Eli – jos stressi meinaa eskaloitua, hengittele ja palauta mieleesi se, miten asiat tosiasiassa ovat.
Koetta edeltävän päivän suosittelen pitämään lukuvapaana. Itse yritin tuona aamuna vielä kertailla vaikeita yksityiskohtia, mutta sitten huomasin että nyt on niin paljon päässä samanaikaisesti asiaa, että kaikki menevät vain sekaisin eivätkä jäsenny. Aamupäivän sekavan loppukertaamisen (jonka siis suosittelen jätettävän edeltävään iltaan) jälkeen lopetin lukemisen. Menimme ystävieni kanssa mökille lähelle Jyväskylää, jossa saunoin, söin hyvää ruokaa ja olin ulkona. Anna siis aivojen levähtää. Asiat prosessoituvat ja jäsentyvät tänä aikana tiedostamattomasti. Uni on myöskin olennainen tässä, mutta koetta edeltävää yötä ei kannata stressata. Itselläni oli vaikea nukahtaa ja uni oli katkonaista. Kokeessa kuitenkin hermoston sympaattinen aktiivisuus on sen verran korkea, että aivot ovat erittäin aktiiviset ja tarkkaavaisuus on normaalia terävämpi. Yhden yön univaje ei siis pilaa koetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti